Perheenjäsenen tai ystävän sairastuminen vakavasti aiheuttaa läheiselle huolta ja pelkoa. Läheinen on huolissaan sekä sairastuneesta että sairauden vaikutuksista omaan elämäänsä. Usein tilanteeseen liittyy myös tietämättömyys ja epävarmuus siitä, miten tukea sairastunutta läheistä oikealla tavalla.

Edellisessä blogikirjoituksessa kerroimme siitä, mitä ihminen tuntee sairastuessaan. Me Kindfullissa haluamme vastaavasti tuoda esille myös niitä tunteita, joita sairaus herättää sairastuneen läheisissä, sillä sairastuminen on kriisi myös läheiselle. Kun keräsimme yhteen omia kokemuksiamme läheisen sairastumisesta, nousi esille surun, epävarmuuden, pelon ja huolen tunteet. Samalla tunteiden vastaparina on halu auttaa ja tukea läheistä. Usein tähän yhdistyy kuitenkin tietämättömyys siitä, miten tukea sairastunutta läheistä parhaiten. Yhtä aikaa voi kokea vahvaa halua pitää läheinen turvassa, kun samalla kuitenkin haluaisi hänen voivan jatkaa normaalia elämää sairaudesta huolimatta.

Huoli vakavasti sairastuneesta läheisestä on normaalioloissakin suuri. Lisäksi tällä hetkellä moni on huolissaan koronaviruksen saaneen läheisensä terveydestä. Moni myös pelkää, että joku riskiryhmään kuuluva perheenjäsen tai ystävä sairastuu viruksen aiheuttamaan tautiin.

Sairauden hyväksyminen

Jokainen sairastunut suhtautuu tilanteeseen eri tavalla, ja samoin myös jokainen sairastuneen läheinen käsittelee asiaa eri tavoin. Läheinen, joka itkee herkästi, ja läheinen, joka näyttää ulospäin tasapainoiselta, voivat kokea aivan yhtä suurta ahdistusta. Elämänkokemukset vaikuttavat usein siihen, miten läheisen sairastumiseen suhtaudutaan ja miten tilannetta käsitellään. Myös selviytymiskeinot ovat kaikilla erilaisia; toinen voi pyrkiä pitämään itsensä kiireisenä, kun toinen taas yrittää ratkaista tilanteen tosiasioihin turvautuen. On kuitenkin tavallista, että jokaisella menee tilanteen hyväksymiseen jonkin aikaa. 

Kriisi etenee yleensä neljässä vaiheessa, joita ovat sokkivaihe, reaktiovaihe, käsittelyvaihe ja uudelleen suuntautumisen vaihe. Muutamia päiviä kestävässä sokkivaiheessa ihminen on järkyttynyt ja hänen on vaikea ymmärtää tilannetta. Reaktiovaiheessa ihminen pyrkii usein kieltämään tapahtuneen ja hän kokee voimakkaasti esimerkiksi surua tai pelkoa. Tämä vaihe voi kestää useita kuukausia. Käsittelyvaiheessa todellisuutta ei enää kielletä vaan tilanteeseen aletaan vähitellen sopeutua. Samalla myös voimakkaimmat ahdistuksen tunteet helpottavat. Uudelleen suuntautumisen vaiheessa sairauden kanssa on opittu elämään. Tässä vaiheessa myös löydetään uusia keinoja selviytyä tilanteessa.

Ristiriitaiset tunteet

Sairastuneen läheiset kokevat usein samanlaisia tunteita kuin sairastunut itse. Sairastuminen on elämänmuutos, joka vaikuttaa voimakkaasti myös läheisten elämään. On tyypillistä, että sairastumisen läheisissä herättämät tunteet ovat hyvin moninaisia ja usein myös ristiriitaisia. Kun läheinen sairastuu, onkin hyvä muistaa, että ei ole yhtä oikeaa tapaa suhtautua tilanteeseen. Kaikki tunteet ovat sallittuja, ja tunteiden tunnistaminen sekä niistä puhuminen on tärkeää.

Vaikka useimmiten läheiset tuntevat rakkautta ja jatkuvaa huolta, liittyy läheisen sairauteen usein myös syyllisyyden tunteita. Jos sairastunut on oma lapsi, on yleistä, että vanhempi syyttää itseään tapahtuneesta ja pohtii, mitä on tehnyt väärin. Moni kokee syyllisyyttä myös siitä, että saa itse elää terveenä. Syyllisyyden tunne voi johtua myös siitä, että joissain tilanteissa oma jaksaminen ei riitä läheisen tukemiseen. 

Moni sairastuneen läheinen kokee myös voimakasta väsymystä. Usein käy niin, että läheiset toivovat tukea tilanteessa toisiltaan, mutta kenelläkään ei ole voimia tuen tarjoamiseen. On yleistä, että läheiset jäävät ilman tukea, koska tuttavat eivät tiedä, miten he voisivat auttaa parhaiten.

Miten tukea sairastunutta läheistä?

Riippumatta siitä, mitä tunteita käy läpi, on tärkeää olla aidosti oma itsensä sairastuneen perheenjäsenen tai ystävän kohtaamisessa ja tukemisessa. Omia tunteita ei kannata peitellä. Vaikka aina ei tietäisi, mitä sanoa tai miten auttaa läheistä, voi aina kuitenkin olla läsnä. Pienilläkin huomionosoituksilla ja arkisilla teoilla on suuri merkitys.

Myös omista voimavaroista ja hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeä osa sairastuneen tukemista. Kun huolehtii omasta jaksamisesta, silloin jaksaa paremmin olla myös perheenjäsenen tai ystävän tukena. Omaa kuormittumista voi säädellä myös auttamalla ja tukemalla läheistä sellaisilla tavoilla, joissa voi hyödyntää omia vahvuuksiaan.

Kirjoituksen tiedot sairastumisen aiheuttamista tunteista perustuvat seuraaviin lähteisiin:

FinFami Uusimaa ry 2020: Omaisen opas – Opas omaisille, joiden läheinen oireilee psyykkisesti. https://www.finfamiuusimaa.fi/omaisen-opas/

FinFami Uusimaa ry 2020: Läheisen sairastaessa ristiriitaisetkin tunteet ovat luonnollisia. https://www.finfamiuusimaa.fi/ajankohtaista/laheisen-sairastaessa-ristiriitaisetkin-tunteet-ovat-luonnollisia/

Terveyskylä.fi 2018: Sairastuneen läheisenä. https://www.terveyskyla.fi/harvinaissairaudet/itsehoito/tukea-sairastuneen-l%C3%A4heiselle

Suomen Syöpäpotilaat ry, Suomen Mielenterveysseura ry 2017: Opas syöpäpotilaan läheiselle. https://s3-eu-west-1.amazonaws.com/syopa-alueelliset/sites/271/2016/10/20115051/LaheisenOpas2017_Netti.pdf